Sininen hetki

Ylhäältä näkee kauas
tunturin ääriviivat
ja aavan aukean
kuin olisi lähempänä taivasta
hiljaisuutta ja rauhaa.

Huurre kirjailee pitsireunuksen
varpujen reunoille

Sininen hämärä laskeutuu
karuun kauneuteen

Maisema viileää sinistä safiiria.

Sillä alkukantaisella sudenhetkellä
otat minut takkisi sisään
lähelle sydämesi
sykettä.

Sanasi

Sinun hyvien sanojesi vaikutus
lämmittää sydäntäni.
Hyväilee mieleni pintaa.

Kantaa yli pahojen päivien
pysyy mielessä silloinkin
kun oikeat sanat hukkuvat jonnekin...

Sydämessäni olet

Sielultasi kaunis
mies.

Puhtaan valkoista

Joskus tekisi mieli vain vetäytyä kuoreensa
kuin simpukka.
Antaa laineiden kuljettaa
sellaiselle rannalle,
jossa joku ilahtuu nähdessään.

Poimii hellin käsin
syliinsä.

Löytää jotain aitoa

Helmen

jota ystävyydeksi
kutsutaan.

Puhelu

Sieluni silmin näen
leijaillen putoavat
keltaiset koivun lehdet,
kuulen kohisevan kosken

Lempeän rauhalliset sanasi
sieltä pihakeinustasi,
kosken rannalta
lämmittävät mieleni.

Välillä annat kuunnella
kuinka joutsenet ääntelevät
lentäessään ylitsesi.

Puhtaan valkoisia,
herkkiä siiven iskuja.

Hymykuoppia

Kesä mennyt jo on
sekaan muistojen,
muiden kesien.

Enää vain lyhyt
lämmön läikähdys,
hennon säteen pilkahdus
takaa harmaiden pilvien.

Lätäköistä pilvet toistuvat,
mieleni reunalla
auringon kultaa.

Sanoittakin

Sydän on tunnetta täysi.

Jätän ajatuksen ilmaan
joka tuulena sen luoksesi tuo
hellästi poskeasi koskettaa

mielessäsi voit maistella
tunteena sydämelläsi tuntea

Kun tuuli ruohot taivuttaa,
saa aallot rantaan laantumaan
ja pilvet pehmeinä lipuvat hiljaa.

Hiljaisuus puhuu.