Lempeät tuulet

Kun elokuun yö
kietoi meidät hellään hämärään
jaoit kanssani lämpimän tunnelman.

Tuikkivan tähtitaivaan alla
tuuli niin lempeästi.
Sanasi kuin makein marja
huuleni hymyyn saivat.

Kuin syysleimut tuulessa keinuivat
minä uneeni vaivuin
elokuun yöhön

Aamullakin
ajatuksilleni hymyilin.

Tuulen tarinaa

Illan viileydessä
hento puna poskilla
kuin omenalla
Silmät loistavat
kuin tähdet taivaalla.
Helma heinikkoa viistää,

vilistää
horsmien haituvat.

Vielä on kesää,
mutta tuuli syksystä puhuu.
Se hiuksilla leikkii,
puiden oksilla huhuu...

Hellyys sormien päissä

Helteisen päivän jälkeen
yön viileys kietoutuu iholle,
tuulen vire ikkunasta
vartaloa hyväilee.

Vain hento hämärä
peittona.

Katseesi kaarilla kulkee,
käsi seuraa
piirtää muodot.

Löytää helmen,
herkkyyden.

Vesirajalla

Jossain siellä

veden äärellä,
savun tuoksuisessa sylissä
on Juhannuksen
lempeä tunnelma.

Riippakoivujen rivistö
veteen peilautuu.
Väreilee ilma
liekkien loimussa.

SYLI

Niin kuin sudenkorento elää päivän
niin myös hetket hiipuvat
toinen toisensa perään.

Joka aamussa uusi toivo,
hetken kaunis hauraus
ohikiitävä.

Kuinka onni kirpaisee,
kuinka haluaisi unohtua siihen
hyvään hetkeen.

S y l i i n.

Rakastaa
ja tulla rakastetuksi.

Ruiskukan sininen

Sanoittakin voi sanoa,
koskettamatta koskea

Tuntea
sisimmässään.

Se tunne on syvä
ja lempeä

Ruiskukan sininen.